Tiedote 12.1.24
Joensuun Vasemmistoliitto tuomitsee Siilaisten muistomerkin töhrimisen ja vaatii toimia äärioikeiston nousua vastaan
Yle ja Sanomalehti Karjalainen uutisoivat 9.1. sisällissodassa 1918 ammuttujen punaisten Elonpirta-muistomerkin ja viereisen hautamuistomerkin töhrimisestä Joensuun Siilaisella. Muistomerkkejä oli töhritty maalaamalla hakaristejä ja epäasiallista tekstiä.
Joensuun Vasemmisto tuomitsee vihateon ja hyökkäyksen työväenliikettä vastaan.
Joensuun Vasemmisto on yhdessä muiden työväenjärjestöjen kanssa pystyttänyt Elonpirta-muistomerkin, millä on työväenliikkeelle iso merkitys ja se on tärkeä osa historian tuntemusta ja tiedonsiirtoa uusille sukupolville. Perinteisesti vappuna Joensuun Vasemmisto kokoontuu muistomerkeillä yhdessä työväenjärjestöjen kanssa muistamaan sisällissodassa kaatuneita punaisia.
– Tänä aikana, jolloin äärioikeisto on suurin sisäinen uhka Suomessa, on pidettävä huoli siitä, etteivät vihaan ja sortamiseen perustuvat ideologiat normalisoidu yhteiskunnassamme. Ihmisten pahoinvoinnin juurisyihin tulee puuttua kaikin keinoin, peräänkuuluttaa Joensuun Vasemmiston puheenjohtaja Maija Kuivalainen.
Vain yhdessä voimme osoittaa, että natsismille, rasismille ja muulle ihmisarvoa loukkaavalle toiminnalle tai rakenteille ei ole tilaa Joensuussa. Nyt on viimeinen hetki herätä tilanteen ja koko yhteiskuntaamme koskevan kehityskulun vakavuuteen. Ei riitä, että vain museonjohtaja kaupungin tiedotteessa sekä yksittäiset päättäjät ja puolueet tuomitsevat tapahtuneen. Koko Joensuun kaupunkiorganisaation tulee ottaa tapahtunut vakavasti.
– Joensuun kaupungilla on korostunut vastuu taistella äärioikeiston nousua vastaan. Emme saa antaa 90-luvun äärioikeistolaisten skinien väkivaltaisen toiminnan toistua uudelleen, päättää Kuivalainen.
Lisätietoja:
Vasemmistoliiton Joensuun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Maija Kuivalainen
vasemmistojoensuu@gmail.com
+358405195272
Vasemmisto aluevaltuustossa 12.12.24
Joensuun Vasemmisto Pohjois-Karjalan Hyvinvointialueen aluevaltuustossa:
12.12.2024
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto piti vuoden viimeisen kokouksen keskiviikkona 13.12.2024. Kokous kesti seminaareineen 12 tuntia. Kokouksessa päätettävänä oli mm. ensi vuoden talousarvio, johon sisältyi 40 milj. euron säästöpaketti, joka lopulta pienennettiin 30 milj. euroon. Aluevaltuutetuille oli annettu aiheesta ainoastaan suullista tietoa ja säästöpaketin sisältö oli täysin hämärän peitossa. Valtuutettumme olivat valmiita kantamaan vastuuta hyvinvointialueen talouden sopeutustyössä, mutta tietämättä riittävästi keinoista, joilla sopeutusta tullaan tekemään, emme voineet hyväksyä 40 m€ emmekä 30m€ sopeutusta.
Siksi esitimme, ettei sopeutussummaa olisi päätetty nyt, vaan se olisi irrotettu talousarviosta ja tuotu keväällä 2025 valtuuston päätettäväksi lisätalousarvion yhteydessä. Sen vuoksi osa aluevaltuutetuistamme jättivät asiaan eriävän mielipiteen talousarviosta päätettäessä.
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Anni Järvinen toi ryhmäpuheenvuorossa esille asian huonoa ja puutteellista valmistelua sekä sitä, että vallan täytyy kuulua vaaleilla valituille aluevaltuutetuille – ei ainoastaan viranhaltijoille ja aluehallitukselle.
Ryhmäpuheenvuorossa Järvinen toi esille, että lakisääteisten palveluiden järjestäminen vaarantuu jo nyt. Miten käy, jos päälle isketään 40 miljoonan euron säästöt? Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on erittäin huolissaan esimerkiksi perhe- ja sosiaalipalvelujen resursseista. Voi aivan aiheellisesti kysyä, toteutuuko palveluiden lakisääteisyys ja saavatko perheet tai erityistä tukea tarvitsevat lapset apua ajoissa?
Keskustelussa puheenvuoron käytti myös varavaltuutettu Ville-Pekka Timonen, joka kritisoi (Järvisen tapaan) talousarvion valmisteluprosessia. Hänen mukaan on käsittämätöntä, että kymmenien miljoonien sopeutuksia ei tehdä avoimemman valmistelun pohjalta.
Valtuutettu Tapio Hämäläinen teki talousarvioon myös useamman muutosesityksen perhelääkärimallin ja omaishoitajien terapia- ja kuntoutuspalvelun edistämiseksi. Esityksiä ei hyväksytty talousarvioon, mutta työ kokonaisvaltaisempien palveluiden puolesta jatkuu.
Kokouksessa valtuutettu Maija Kuivalainen muistutti aluevaltuustoa riittävän ja ymmärrettävän tiedon merkityksestä osana hyväksyttyjä turvallisemman tilan periaatteita. Kuivalainen myös peräänkuulutti, että hyvinvointialueen tulisi ottaa mallia Joensuun kaupungin ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen avoimesta talousarviovalmistelusta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tuotannollis-taloudelliset yhteistoiminta (yt) -neuvottelut aloitettiin jo syksyllä 2024 ja EKHVAn johtaja Sally Leskinen toi Ylen 22.11.2024 uutisen mukaan esiin konkreettisia esimerkkejä vuoden 2025 sopeutustoimenpiteille. Näin olisi tullut toimia myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Henkilöstömme osallistui vapaaehtoisesti säästötoimiin jo alkuvuodesta ja kesällä 2024, eikä tuotannollis-taloudellisten yt-neuvottelujen aloittaminen jo aiemmin syksyllä 2024 olisi tarvinnut tarkoittaa henkilöstövaikutusta jo silloin, vaan 2025 sopeutustyöhön olisi ollut mahdollista valmistautua meidän kaikkien rauhassa ja ajoissa.
Kokoukseen osallistuivat valtuutettumme Anni Järvinen, Alia Dannenberg, Maija Kuivalainen, Tapio Hämäläinen, Petteri Tahvanainen sekä loppuillaksi varavaltuutettumme Ville-Pekka Timonen Alia Dannenbergin tilalle.